Tiistai ei ole yltiömäisen positiivinen. Se on kohtalaisen positiivinen

Minä olen tänään pitänyt siitä, että

• Sain soitettua polille viidennen kerran putkeen varmistaakseni koska seuraava aikani on. No kas kummaa, Se olikin ollut jo viime viikon tiistaina ja omahoitajani jäi nyt muutaman viikon pituiselle lomalle. Minua huvitti hieman puhelumme aikana linjan toisesta päästä kuuluva 'Apua' huudahdus ja hiljaisuus, kun virkailija viimein soitti takaisin hän selitti, että salama oli iskenyt polin koneet pimeiksi. Vahingonilo lievensi alla piilevän vitutuksen siitä, että olin jälleen kuudennen kerran missannut aikani
• Pääsemme sujuvasti aasinsiltaan nimeltään ukkonen. En liiemmin pidä päänsärystä ja paineentunteesta joita Se paskiainen tuottaa. Usein mua myös pelottaa koko ilmiö, mut on siinä jotain jännääkin
• Löysin jätesäkillisen vanhoja vaatteita, jotka olen suutuspäissäni heittänyt varastoon ja vannonut, etten käytä niitä enää. Nyt ne tulivat enemmän kuin tarpeeseen
• Mulla on illalla elämäni ööh. Ensimmäiset tai maximissaan toiset Treffit. En tosin tiedä kuuluuko Se tähän positiivisuus listaan vai ei
• Kiharani näyttävät tänään hyviltä!
• Sain S:ltä toivomani meikkitutoriaali videon, S hoitaa kauneusasiat aina paremmin kuin minä, joten olen iloinen että hänellä oli aikaa jakaa vinkkejään. S:lläkin on muuten huomenna Treffit! Mikä meitä vaivaa?
• Näen sunnuntaina taas ystäväni Hyvinkäältä. Olen tyytyväinen siihen, että olen taas alkanut ylläpitää ihmissuhteita. Edes minimaalisesti.

Ajattelin kokeilla ylläolevaa listausta siksi, etten aina jaksaisi valittaa kaikesta. Silti kuten ehkä saattaa havaita, pieniä negatiivisuuteen viittaavia seikkoja sieltä jokatapauksesa löytyy. Päähän iskoistuva pessimistisyys ei niin vain muutu. Ainakin mä yritän.